Näin ruokateollisuus huijaa kuluttajaa

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen emeritusprofessori Jouko Tuomisto muistuttaa, että elintarviketeollisuudella on kikkansa, joilla sen on mahdollista johtaa harhaan kuluttajaa.

Nämä asiat kannattaa pitää Tuomiston mukaan mielessä ruokaostoksilla.

1. Värit vievät kuluttajaa

- On paljon tutkimuksia siitä, paljonko elintarvikkeen väri vaikuttaa kuluttajan valintaan. Kuluttaja ei ota tuotetta, joka on sen värinen kuin se on luonnostaan, vaan hän ottaa kauniiksi värjätyn, Tuomisto sanoo.

Esimerkiksi pakasteherneitä värjätään kirkkaan vihreiksi. Lihatuotteiden kirkkaan punainen väri on keinotekoinen, nitraattien tuottama.

- Voidaan hyvin kysyä, onko tämä harhaanjohtamista ja tehdäänkö näin keinotekoinen paremmuus.

Nitraatti voi muun muassa häiritä hapen kulkua elimistössä, ja se on myös yhdistetty joidenkin syöpien syntymiseen.

2. Makua säädellään

- Makuun vaikutetaan koko ajan. On välillä hankalaa vetää rajaa siitä, mikä on normaalia maustamista ja mikä on mauttomuuden tai epämiellyttävän maun keinotekoista peittämistä. Toisten mielestä se on huijaamista ja toisten mielestä maustamista.

Esimerkiksi glutamaatteja, eli aromivahventeita, käytetään nostamaan aromeja esiin lihatuotteista. Esimerkiksi natriumglutamaatin terveysvaikutuksista on väitelty kiivaasti julkisuudessa. Tieteellistä näyttöä sen haittavaikutuksista ei ole. Glutamaatteja saa käyttää elintarvikkeissa yleisesti lukuun ottamatta lastenruokia ja käsittelemättömiä peruselintarvikkeita.

3. Uhkana huono laatu

- On riski, että heikkolaatuisia tuotteita muokataan keinotekoisesti muuttamalla makua ja tuoksua tai vaikuttamalla sen ulkonäköön esimerkiksi väriaineilla. Kaikkein selvimmin tämä on nähtävissä makeisten kohdalla, jotka ovat tyhjänpäiväistä massaa, johon on saatu maku esansseilla.

Lisäaineilla voidaan pyrkiä lisäämään epäterveellisten rasvaisten ja makeiden elintarvikkeiden myyntiä.

4. Petollinen suola

- Suola on siinä mielessä petollinen, että se on ravintoaine mineraalina sekä lisäaine säilöntäaineena ja maun takia. Sitä käytetään niin Suomessa kuin muuallakin sellaisia määriä, joita ihminen ei missään nimessä tarvitse.

Tuomiston mukaan suola on todennäköisesti terveydelle haitallisempi kuin mikään E-koodillinen aine.

5. E-koodit haltuun

Tuomisto kehottaa käymään Elintarviketurvallisuusviraston nettisivuilla ja tulostamaan sieltä jääkaapin oveen E-koodiavaimen.

- Aika suuri osa E-koodillisista aineista on tavanomaisia, kuten suoloja ja vitamiineja. Kun tarkastaa tiedot, selviää, ettei suuressa osassa niistä ole mitään kummallista. Jos on allergiaa tai on muuten huolissaan jostain aineesta, niin sitten kannattaa alkaa ottaa asiasta enemmän selvää. Oma tarkkaavaisuus on hyödyllistä. (Iltalehti)

Ole tarkkana mitä syöt.