Kaikki rakastavat Saulia?

Presidentinvaaliin on aikaa vielä niinkin pitkään kuin kaksi kuukautta.. Monet asiat voi muuttua.

Jos gallupeja, jotka voi koska tahansa muuttua on uskominen, suurta jännitysnäytelmää ei ehkä olla odottamassa.

Ratkaisematta näyttää olevan ainoastaan se, tarvitaanko toista kierrosta ja jos tarvitaan, kuka on Sauli Niinistön (kok.) vastustaja.

Niinistö on ollut kaikissa syksyn gallupeissa ylivoimainen ehdokas.

Edellisessä, MTV3:n viime keskiviikkona julkaisemassa kyselyssä, Super-Sauli sai 47 prosenttia äänistä.

Se ei ollut uutinen.

Kuten Maikkarin vaaliasiantuntija arvioi, gallupin hätkäyttävin tieto oli se, että entisen pääministerin ja eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen (sd.) kannatus on painunut viiteen prosenttiin.

Toisin sanoen Lipponen on juuttunut presidenttipelissä nelosketjuun.

Kakkos- ja kolmosketjua ei tosin olekaan. Kaikkien muiden ehdokkaiden kannatusprosentit voi laskea yhden tai kahden käden sormilla.

Vihreille ja perussuomalaisille kannatusluvut - Pekka Haavisto kuusi ja Timo Soini yhdeksän prosenttia - olivat myönteisiä uutisia. Paavo Väyrynenkin (kesk.) sai väännettyä hymyn ja sanottua, että hän ottaa kuuden prosentin kannatuksensa huumorilla.

Miten reagoi SDP:n johto? Ei mitenkään.

Puolueen puheenjohtajaa Jutta Urpilaista ei näkynyt eikä kuulunut. Hän oli Brysselissä. Toivottavasti oli tärkeä kokous.

Puoluesihteeri Mikael Jungner taas oli Twitterissä höpisemässä älypuhelinten käyttökokemuksistaan.

Miten olisi kommentti siitä, miksei kohta kuukauden verran pyörineellä vaalikampanjalla ole saatu mitään aikaan?

Voisiko joku kertoa SDP:lle, että heidän lippulaivansa onkin Titanic?

Viime viikolla nähtiin presidenttiehdokkaiden ensimmäinen tv-väittely.

Sana väittely on tässä väljästi ymmärretty.

Lipposen, Niinistön, Soinin ja Väyrysen herraskerho ei onnistunut Ylen A-talkissa muodostamaan eriäviä mielipiteitä sen paremmin eurokriisistä kuin presidentin valtaoikeuksistakaan.

Eurobondit pitää torjua tai ainakin niihin suhtaudutaan varauksin.

Presidentti on strateginen johtaja, jonka tehtävänä on hoitaa ulkopoliittisia suhteita.

Tekee mieli sanoa, että hyvät herrat, teillä on siellä studiossa edessänne gallupkuningas, jota te vain silitätte kiltisti.

Kukaan ei kysy, mikä ihme on Mäntyniemen iltakoulu. Mikä on se harmaa alue, johon Niinistö ulottaisi presidentin valtaoikeuksia?

Pitääkö Niinistö itseään yhä työväen presidenttiehdokkaana, ja jos ei, niin miksei?

Miksei Niinistön Nato-kannasta saisi puhua? Ainoa, joka keskustelussa mainitsi Naton, oli Lipponen.

Juontaja Susanne Päivärinta sanoi ohjelman lopuksi toivovansa ehdokkailta rivakampaa otetta tuleviin keskusteluihin.

- Onhan tässä yritetty, totesi Lipponen.

Maikkarin gallupissa peräti 19 prosenttia ei tiennyt, ketä äänestää.

A-talkin jälkeen emme ole yhtään viisaampia.

Netissä presidenttipelistä ja ja galluptuloksista kyllä vaihdetaan mielipiteitä. Mutta mistä siellä keskustellaan?

Lähinnä siitä, mistä kenenkin ehdokkaan alhaiset kannatusluvut johtuvat.

Harva kansalaisista tuntuu kysyvän, miksi Sauli on niin hot. Mihin ylivoimainen suosio perustuu?

Niinistöstä on tullut itsestäänselvä voittaja.

Äänestäjien kannalta on pettymys, että samalla lailla häneen tuntuvat suhtautuvan jo kilpaehdokkaatkin.(SavonSanomat)