– Olosuhteiden pakosta olen oppinut laskemaan, mikä kannattaa.
Hän ei puhu rationaalisesta käyttäytymisestä, kuten taloustieteilijät, mutta osaa käyttää toki käyttää Kelan asumistuen laskuria ja verohallinnon verolaskuria.
Susannan pitäisi tutkimuksen mukaan olla pahimmassa jamassa, koska hän on kahden lapsen yksinhuoltaja. Lisäksi päälle painavat edellisestä lamasta juontuvat velat, joita yritettiin järjestellä yksityishenkilön velkajärjestelyllä. Se katkesi, kun hän joutui luopumaan sairastelun takia kokopäivätyöstä.
– Mulla on vanhoja velkoja. Ulosottomies yrittää mennä koko ajan palkalle. Jollei mulla olis kahta lasta ja niiden tuomaa suojaosuutta, töissä ei kannattaisi käydä lainkaan.
Hän laskee, että ihan kaikki lisätulo menisi ulosottoon.
Nyt Susanna tekee osa-aikatyötä, koska hän laskee sen sittenkin olevan kannattavampaa kuin kokoaikaisen. Kaikki yli- ja lisätyöt hän ottaa järjestäen vapaa-aikana.
– Kokoaikaisen työn brutto on 1 800, mutta mun pitäisi saada palkkaa paljon enemmän kuin 2 000 euroa ennen kuin mun kannattaisi ottaa sellaista työtä vastaan.
– Kun olin jonkin aikaa lomautettuna, mun piti mennä fattaan. Se otti koville, kun piti selvitellä kaikkia niitä lippuja ja lappuja sekä papereita ja tiliotteita.
Nykyistä työtään hän kiittää.
– Työkaverit ovat parasta. Samoin asiakkaat. Se on henkisesti tärkeää.
– Elämäntilanteet muuttuvat, lapset kasvavat ja jossain vaiheessa tulee vaihto pienempään asuntoon.
Sitä ennen Susanna saa laskea miten käy talouden, kun lapsilisät loppuvat. Muuttuvatko muut etuudet ja tuleeko jarrujen sijaan kannustimia tarjotun kokoaikaisen työn vastaanottoon. (Taloussanomat)
Työkaverit voivat olla painajainen tai parasta työpaikalla. Mikä mielestäsi olisi paras ratkaisu siihen, että työn tekeminen on aina kannattavaa?
