– Jos työpäivät venyvät jatkuvasti kymmentuntisiksi, alkaa unen määrä pienentyä. Se vaikuttaa olennaisesti jaksamiseen, professori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta toteaa.
Vähentyneen unen määrä vaikuttaa työpanokseen jo viikossa. Härmän mukaan viiden huonosti nukutun yön jälkeen suorituskyky heikkenee ja elimistön puolustusjärjestelmässä sekä sokeriaineenvaihdunnassa on havaittavissa muutoksia.
Pitkiin työpäiviin liittyy myös muita terveysriskejä.
– Pitkiä työpäiviä tekevien elintavat heikkenevät, liikunnan määrä vähenee ja stressi saattaa lisätä syömisen määrää, Härmä listaa.
Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2009 neljä työntekijää kymmenestä jousti työajoissa esimiehen tai työmäärän vaatimuksesta kuukausittain. Vain joka kolmannella oli mahdollisuus vaikuttaa itse työaikoihinsa.
Härmän mukaan uuvuttavin tilanne on se, ettei työntekijä pysty ennakoimaan työpäivien pituutta tai ylitöiden ajankohtaa. Silloin työn ulkopuolisen elämän suunnittelu on hankalaa ja lisää stressiä.
– Ne työntekijät, jotka voivat itse vaikuttaa vapaapäiviensä ajankohtaan ja työpäiviensä pituuteen kokevat pitkien työpäivien negatiiviset vaikutukset usein lievemmiksi, Härmä kertoo.
Mieluisessakin työssä rajat tulevat ennen pitkää vastaan. Työstä irrottautuminen voi olla vaikeaa, ja elämänala kaventua merkittävästi. Yli viidenkymmenen tunnin työviikkoa tekevät työntekijät joutuvat luopumaan muista tärkeistä asioista, kuten perheen kanssa vietetystä ajasta ja harrastuksista, jo paljon ennen uupumisoireiden ilmenemistä.
Yleensä pitkiä päiviä tekevät niin sanotut henkisen työn tekijät, esimiehet ja asiantuntijat, joiden työajan hallinta pettää.
– Fyysisessä työssä työajat ovat usein selkeämpiä ja työn kuormituksen takia rajat tulevat nopeammin vastaan.
Jo lyhyempikin
työaika voi uuvuttaa
Myös lyhyempää työviikkoa tekevä työläinen voi väsyä, mikäli muutokset tulevat yllättäen.
– Yleensä naiset ovat herkempiä kokonaistyöajan venymiseen. Suomessa naiset tekevät kotitöitä enemmän, mikä vaikuttaa koko päivän työmäärään. Jos elämäntilanne on tiukka, voivat pienetkin muutokset stressata, Härmä toteaa.
Työntekijöiden elämäntilanteet vaikuttavat työaikatoiveisiin. Useat työntekijät ovat valmiita paiskimaan kovastikin töitä kolmesta neljään päivää viikossa, jos se mahdollistaa pidemmän vapaa-ajan perheen kanssa. Pitkät työpäivät eivät kuormita työntekijää samalla tavalla, jos tilanteeseen on osannut varautua.
– Kaikki tarvitsevat kuitenkin palautumisaikaa. Unen määrän on oltava riittävä ja lomia on pidettävä, jotta jaksaa. Jo muutaman päivän mittainen yhtenäinen vapaa irrottaa työstä, Härmä tiivistää. (Taloussanomat)
Elämässä tarvitsee olla muutakin kuin työ.
