Keskuksen johtaja Mikko Reijonen kertoo Uudelle Suomelle, ettei asepalveluksen romahtanut suosio ole vielä näkynyt täydennyspalveluksen suorittavien määrässä. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan perjantaina julkaisemasta kyselystä ilmeni, että nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää kannattaa enää 51 prosenttia kaikista suomalaisista. Vielä kaksi vuotta sitten asevelvollisuusarmeijaa kannatti noin 70 prosenttia suomalaisista.
Ajatus täydennyspalveluksesta herää Reijosen mukaan useimmiten silloin, kun postilaatikosta kolahtaa armeijan kertauskutsu.
- Tällöin saattaa huomata, että omat ajatukset asepalveluksen suhteen ovatkin muuttuneet, tai sitten kertausharjoitukset eivät sovi omaan elämäntilanteeseen, Reijonen pohtii.
- Mutta aika pieni prosentti suorittaa loppujen lopuksi täydennyspalveluksen, hän jatkaa.
Vuosittain täydennyspalveluksen suorittaa noin 200 henkilöä. Viime vuonna kävijöitä oli 220.
Täydennyspalveluskurssilla käydään läpi muun muassa ensiapua sekä käsitellään aseistakieltäytymisen problematiikkaa. Kurssin käymisen jälkeen henkilö rinnastetaan siviilipalveluksen suorittaneeseen, eikä sen jälkeen voi enää siirtyä takaisin armeijan reserviin.
- Kurssin käynyttä henkilöä ei voida enää määrätä aseisiin, vaan hän on vakaumuksensa vuoksi vapautettu aseenkäsittelystä. Yleisen valmiuslain perusteella henkilö voidaan kuitenkin osoittaa erityisiin kriisitehtäviin, Reijonen sanoo.
Viiden päivän täydennyspalveluskurssilta maksetaan osallistujalle 4,70 euron päivärahaa sekä täydennyspalveluspalkkaa 55,25 euroa päivältä. Summat vastaavat armeijan alinta päivärahaa sekä kertausharjoituksista miehistölle maksettavaa korvausta. (UusiSuomi)
Kohdellaanko mielestäsi Suomessa asepalveluksen ja siviilipalveluksen suorittaneita tasa-arvoisesti?
