– Pelkän sosiaaliturvan varassa elävät ovat olleet häviäjiä, sillä niiden tasot ovat olleet pari vuosikymmentä käytännössä jäädytetyt – 2000-luvun melko pieniä korotuksia lukuun ottamatta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalainen sanoo.
Sosiaaliturvan varassa elävät muun muassa toimeentulotuen, työmarkkinatuen, takuu- tai kansaneläkkeen sekä opintotuen saajat. Esimerkiksi masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutunut ei voi tehdä tilanteelleen oikeastaan mitään.
– Heikoimmassa asemassa ovat myös kaikki ne, jotka ovat joutuneet esimerkiksi työkyvyttömyys- tai sairauseläkkeelle tai vähimmäissairauspäivärahalle. Mielenterveysongelmaiset ja syntymästään saakka vammaiset ovat aika isoja ryhmiä, Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas sanoo.
– Heidän tilanteensa on olla pysyvästi heikkotuloinen. Tilanne ei muutu kuin nostamalla perusturvaetuuksia, hän jatkaa.
Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan huonoimmin menee sairailla ja eläkeläisillä, jotka eivät voi tehdä asemalleen mitään.
Pulassa ovat myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työllistyminen vaikeutuu entisestään työttömyyden pitkittyessä.
Eläkeläisten tilanne koheni takuueläkkeen myötä maaliskuun alusta. Takuueläke nosti suomalaisten eläkkeiden vähimmäistason 687,70 euroon kuukaudessa.
Takuueläkettä myönnetään kaikille heille, jotka ovat tähän asti saaneet ainoastaan kansaneläkettä, jota yksinelävä eläkeläinen sai korkeintaan 586,19 euroa kuukaudessa.
Eläkeläiset, työttömät sekä pitkäaikaissairaat ovat muun muassa opiskelijoita paremmin suojattuja elinkustannusten nousulta, sillä heidän etuuksiensa taso tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä.
– Ymmärrän hyvin opiskelijoiden vaatimukset opintotuen sitomisesta indeksiin. Opintotuelle on aikoinaan määritelty tietty taso. On erikoista, että sen tason on annettu jäädä näin paljon jälkeen, THL:n Karjalainen sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Jouko Karjalainen mainitsee kaksi suurinta syytä köyhyystilastojen rumentumiseen. Ensimmäinen on se, että matalan koulutustason duunarityöpaikkoja ei enää ole. Se on lisännyt rakenteellista työttömyyttä.
– Vanha kunnon sekatyömiehen ammatti on hävinnyt lähes kokonaan, Karjalainen sanoo.
Toinen on perusturva, joka on jäänyt yleisestä ansiokehityksestä jälkeen. Köyhiksi lasketaan kaikki ne, jotka tienaavat alle 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Mediaani saadaan, kun kaikki luvut laitetaan jonoon ja niistä valitaan keskimmäinen.
– Pitkäaikaistyöttömät ovat ilman muuta sellainen ryhmä, jolla menee huonosti. Ryhmä on taas kasvussa. Jos työttömyys pitkittyy todella moneksi vuodeksi, niin kyllä sieltä on todella vaikeaa päästä työmarkkinoille, Karjalainen sanoo.
– Meillä on iso rakenteellisen työttömyyden ongelma, siitä ei pääse mihinkään, hän jatkaa. (Taloussanomat)
Oletko sinä huolissasi heikoimmassa asemassa olevista suomalaisista? Vasemmistoliitto on suomalaisista puolueista eniten huolissaan heikommassa asemassa olevista. Tästä johtuen Vasemmistoliitto ehdottaa 10€ minimipalkkaa lakiin. Alle 10 000 euron tuloja verottomaksi sekä 750 € vähimmäisperusturvaa. Vasemmistoliitto haluaa myös säilyttää työeläkeiän alarajan 63 vuodessa. Vasemmistoliitto haluaa pitää Suomen myös edelleen sotilaallisesti liittoutumattomana eli Ei Natolle.
Onko sinun mielestäsi perusturvan taso jäänyt pahasti jälkeen? Onko pääomatulojen verottaminen laitettava samalle viivalle kuin palkkatulot?
