Kyse on perheen ja suvun kunnian suojelusta, kun vanhemmat - useimmiten isät - varjelevat tyttäriensä siveellisyyttä. Pahuuttaan he eivät sitä tee, mutta kyse on vuosisatoja vanhasta ilmiöstä Lähi-idän ja Afrikan maissa, myös Intiassa ja Pakistanissa.
Suomessa pisimpään ilmiön kanssa on työskennellyt Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri. Sen toiminnanjohtajan Pia Metsähuoneen mukaan kunniaväkivalta koskee Suomessakin tuhansia tyttöjä.
Metsähuone katsoo, että asian hoito kuuluu valtiolle ja kunnille.
Valtion pitäisi rahoittaa toimintaa, jolla voidaan ennaltaehkäistä kunniaan liittyvää väkivaltaa, ja toisaalta taas valtion pitäisi huolehtia siitä, että kunniaan liittyvän väkivallan uhrit saavat apua, Metsähuone sanoo.
Nelosen uutiset tapasi nuoren, eteläsuomalaisen naisen, joka on yksi kunniaväkivallan uhreista. Hänen arkeensa mahtuu vain koulu ja koti.
Jos hän myöhästyy matkalla koulusta kotiin, hän joutuu tilille heti yli viiden minuutin myöhästymisestä. Kavereitaan hän ei saa tavata yksin, ei käydä kahvilla tai synttäreillä. Poikia hän ei saa tavata, eikä edes puhua miespuolisten serkkujensa kanssa.
Nykyään hän pystyy kotonaan jo välttämään fyysistä väkivaltaa, mutta ei henkistä.
Tämä nuori nainen on hakenut apua koulukuraattorilta, mutta katsoo, että ei pystyisi lähtemään esimerkiksi turvakotiin.
Jos hän yrittäisi muuttaa pois kotoa, hän pelkää, että voisi joutua maksamaan siitä hengellään.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin toivoo, että viranomaiset tekisivät asiassa vielä enemmän monialaista yhteistyötä. (Nelonen)
Kunniaväkivalta kauhistuttaa suomalaisia mutta monet ulkomaalaiset pitävät kunniaväkivallan lopettamista vastenmielisenä ajatuksena. Miten ongelmaa tulisi mielestäsi käsitellä Suomessa? Uskontojen ohjeet menevät normaalisti Suomen kulttuurin edelle..