Oulussa on tarjottu englannin äidinkielisiä kursseja syksystä 2009 lähtien.
- Näillä tunneilla ei opeteta kielioppia tai sanastoa eikä suomea käytetä. Kielellä opetetaan sisältöjä, esimerkiksi maantietoa, historiaa tai kirjallisuutta, kertoo opettaja Anne Ontero Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiosta.
Paitsi Oulussa, lisäopetusta viritetään muun muassa Tampereella, Kuopiossa ja Espoossa. Projektit tähtäävät englannin opiskeluun suomalaisen opetussuunnitelman pohjalta - ei kansainvälisten, joita käytetään kansainvälisissä ja ib-kouluissa.
"Englantia joka tuutista"
Parantunut kielitaito johtuu englannin ylivoimaisesta asemasta nuorisokulttuurissa ja internetissä.
- Englantia kuulee joka tuutista: tv:stä ja musiikki on englanniksi. Normaalit englannin tunnit ovat olleet tylsiä, ja olen kaivannut tällaista opetusta, kertoo oululaislukiolainen Sanna Härkönen.
Myös Nokia-perheet ja maahanmuuttajat ovat saaneet aikaan, että Suomen kouluissa on yhä enemmän oppilaita, joille englanti ei ole enää vieras kieli.
Internet on kutistanut myös alueellisia eroja. Huippuosaajia löytyy niin pienistä maaseutukouluista kuin suurista kaupungeistakin. Yksi ratkaisu olisi verkko-opetus.
- Olisi tarpeellista siirtää opiskelua verkkoon, varsinkin pienillä paikkakunnilla. Tämä vaatii myös opettajien koulutukseen muutoksia, toteaa lehtori Anne Ontero.
Samalla tasoerot ovat kasvaneet ja kuilu hyvien ja huonojen osaajien välillä syventynyt.
Muut kielet laskussa
Arviolta 10─20 prosenttia nuorista tarvitsisi vaihtoehtoista opetussuunnitelmaa, sanoo vuoden 2010 kieltenopettajana palkittu Ontero.
- Jo peruskoulussa näkyy, että englannin taidot ovat parantuneet. Opetussuunnitelmaa pitäisi muuttaa pikaisesti, että se saadaan vastaamaan tämän päivän tarpeita, hän vaatii.
Englannin erityiskohtelusta olisi sekin hyöty, että nuoret voisivat opiskella muita kieliä pitkinä kielinä. Tällä hetkellä noin 90 prosenttia lukiolaisista valitsee A1-kielekseen englannin.
Myös Opetushallitus allekirjoittaa tarpeen eriytyvämmille oppimismahdollisuuksille. Kun englannin ylivalta on kasvanut, muiden kielten suosio on koko ajan laskenut.
- Mielenkiintoinen kysymys on, pitäisikö englannin taso virittää korkeammalle kuin muiden pitkien kielten. Olisi myös tärkeää saada kielivarantoa monipuolistettua, sanoo yleissivistävän koulutuksen johtaja Jorma Kauppinen.
Kauppisen mukaan seuraavassa tuntijakouudistuksessa joudutaan miettimään opetussuunnitelman muuttamista.
- Pitäisi mahdollistaa vaihtoehtoja, että nuoret voivat syventää ja kehittää osaamistaan halutessaan, hän sanoo. (YLE)
